Lavasteista lamppuihin – miten teatteri vei mennessään

Lavasteista lamppuihin – miten teatteri vei mennessään

Lapsi halusi aikanaan, vuosia sitten, näytellä. "Mikäs siinä", totesin ja lähdettiin yhdessä Laukaan teatterille ensimmäisiin lukuharjoituksiin. Kysyttäessä vapaaehtoisia taustavoimiksi, astuin varovasti esiin ja tuumasin että kaipa minä jotain osaisin valmistaa. Pian sitten huomasinkin uppoutuvani yhä syvemmälle lavasteiden, pukujen ja rekvisiitan maailmaan. Teatteri vei mennessään – eikä paluuta ollut.

Vuosien varrella olen ollut mukana luomassa monenlaisia maailmoja näyttämölle. Puvustus, lavastus, maskeeraus ja rekvisiitta ovat kaikki osa-alueita, joissa pääsen yhdistämään luovuuden ja intohimon käsillä tekemiseen. Yksi rakkaimmista projekteistani on ollut Peter Pan, jossa sain kunnian rakentaa taianomaista Mikä-Mikä-Maata. Jokainen kangasvalinta, maalattu yksityiskohta ja käsin tehty esine tuo lavalle syvyyttä ja uskottavuutta – ja tekee teatterista elävää.

Nykyään toimin mm. Keski-Suomen harrastajateatterin hallituksessa ja Teatteriaallon 2025  yhteyshenkilönä, mikä tuo uuden näkökulman teatterin tekemiseen. Teatteri on yhteisöllisyyttä, taidetta ja tarinankerrontaa, ja se elää jokaisessa ompeleessa, lavasteessa ja valossa, meissä jokaisessa teatterin tekijässä.

Ikuisena myllynpyörittäjänä ja kaikesta innostujana kokeilen uusia juttuja ja tekniikoita välillä, mutta teatterin maailma on ja pysyy vahvana osana tekemistäni. Jokainen projekti on uusi tarina – ja minähän rakastan tarinoita.

xxx

Mirva